Evening Outfit

Päätin tulla vilauttamaan tämän iltaista asuani täällä blogin puolella. Iltahan vierähti ystäviä nähdessä ja kauniista kesäillasta nauttiessa. Näen hyvää ystävääni nykyään harvemmin hänen työskennellessä toisessa kaupungissa, joten on ihanaa päästä viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä. Välillä aika kuluu kitaraa soitellen ja lauleskellen, sillä molemmilta löytyy yhteiset vuodet musiikkiluokalla.

Päätettiin käydä pyörähtämässä myös ulkona ja pääsinkin ulkoiluttamaan uusia korkkareitani ensimmäistä kertaa, jotka olivat muuten yllättävän hyvät jalassa! Myös asun paita on uutukaisia, joka tarttui mukaan Zarasta. On ihanaa, kun ulkona tarkenee vielä pitkäänkin ilman takkia tai pitkähihaista. Toivottavasti lämpimän kesäiset kelit jatkuvat vielä pitkään!
Tässä siis tämän iltaista hieman juhlavampaa asua. :)

Huomenna sitten kauas pois kaupungista ja mökille rentoutumaan.

Shirt - Zara
Skirt - H&M
Shoes - Zara

TODAY'S OUTFIT: New Maxi Skirt from Zara

Palasin tänään Helsingistä takaisin kotiin. Päätin laittaa päälleni uuden maxi hameeni Zarasta, joka osoittautui täydelliseksi hellepäivän vaatteeksi. Mekko on niin ohutta kangasta, että se päällä ei tehnyt tiukkaa olla auringossa. En ole koskaan ollut oikein hameiden/mekkojen suurkuluttaja, vaan yleensä päälleni on ominaisemmin valikoitunut housuja/shortseja yhdistettynä bleisereihin. Maxihameet ovat vieneet kuitenkin sydämeni helppoudellaan sekä tyylikkyydellään. Mielestäni tämän kesän ehdottomat suosikki asut koostuvat maksihameista sekä mekoista. 

Sunglasses - Lindex
Top - Lindex
Bracelets - Guess
Skirt - Zara
Shoes - H&M

THOSE BLUE HEELS

 Vihdoinkin kenkäkokoelmani on täydentynyt pitkään haaveilemillani uusilla ihanuuksilla. Siniset korkkarit löysivät omistajansa! Muistan edelleenkin nämä samaiset korkkarit, jotka näin Miamin Zarassa, mutta joista ei ollut enää kokoja... Karvain kyynelin jouduin jättämään kengät kauppaan ja tyytymään kohtalooni. Vähän aikaa sitten kuulin ystävältäni, että kenkiä oli vihdoinkin tullut myös Suomen Zaran valikoimaan. Ajattelin että peli on menetetty, sillä en ollut tulossa Helsinkiin hetkeen. Eilen kuitenkin pyöriessäni Zarassa huomasin sivusilmällä alahyllyllä jotain joka sai hymyn korviini. Olin jo valmistautunut siihen, että kolmesta jäljelle jääneestä parista ei enää minun kokoani löytyisi. Toisin kävi kerrankin ja nyt kengät ovat uudella onnellisella omistajallaan!! Love these<3

No eihän ostokset ainoastaan pelkkiin korkkareihin jäänyt ja olisin varmaan saanut tuhlattua omaisuuden koko kauppaan, mutta yritin hillitä itseni ja olla järkevä haha! Näitäkään ihanuuksia en kuitenkaan voinut jättää kauppaan, vaan mukaanhan ne lähtivät. Tulevat varmasti näkymään tulevissa asukuvissa paremmin. ;)

Helsingin visiitillä käytiin myös ystäväni kanssa treenaamassa ja tutustumassa Töölön foreverille. Huomenna takaisin kotiin ja viettämään viimeisiä lomapäiviä. Apua, mihin tämä kesäkuu hävisi? Kohta sorvin ääreen ja seuraavasta lomasta ei vielä tietoakaan. Tulevat työkuviotkin alkavat toivottavasti pian selvitä.



Viikonloppuna luvassa vielä mökkeilyä ihanien mimmien kanssa! Näen koulukavereitani pitkästä aikaa, huippua! Tuntuu, että kesä menee aina hirveällä vauhdilla ohi ja melkein jokaiselle viikonlopulle löytyy suunnitelmia. Haastavaa saada ystävät kokoon, kun tuntuu että yhteistä aikaa ei meinaa löytyä, kun jokaisella on omat menonsa ja kaikki asuvat ympäri Suomea. Nyt onneksi sellainen löytyi ja päästään viettämään tyttöjen kanssa yhteistä aikaa. Eli ei ollenkaan huono lopetus tälle lomalle! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Keskikesän taikaa...

Huh, täällä taas. Blogi on jäänyt hetkeksi hiljaisuuteen. Viime viikon lauantaina lähdin eräälle sporttileirille töihin ohjaajaksi, jossa olin torstaihin saakka. Torstaina tulin takaisin kotiin ja jo perjantaiaamuna lähdettiin ystävieni kanssa mökille juhannuksen viettoon. Muutama aikaisempi juhannus on vietetty kaupungissa, joten oli ihanaa päästä mökkeilemään. Mietin aikaisemmin jos olisin lähtenyt juhannusfestareille, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen valintaani lähteä mökille näiden huippu tyyppien kera. Varmasti niin kuin monilla muillakin, oli meilläkin aivan mahtava juhannus ja naurua riitti. Ihanaa yhdessä oloa ja elämästä nauttimista!

Tässä pientä kuvasaldoa meidän juhannuksesta... :)

- Marianna

TODAY'S OUTFIT: Maxi Skirt with Blazer

Tänään näin ystävääni kahvin merkeissä. Ilmat viilenivät tällä viikolla huomattavasti, joten pukeutuminenkin on ollut sen mukaista. Tänään shortsit vaihtuivat ihanan rentoon maxihameeseeni, jonka löysin Miamista. Aluksi olin jo pukemassa jalkaani farkut, kunnes tajusin, että hameeni on ollut taas liian kauan käyttämättömänä. Voittaa farkut mukavuudessaan 6-0!

Eilen kyllästyin viimein auringon vaalentamiin ja kuivattamiin hiuksiini, joten suuntasin kaupan hiusväri osastolle. Rahan säästämiseksi päätin värjätä hiukseni itse. Värjäilin nuorempana hiukset aina itse ja väreissä onkin pompittu niin punaisen kuin mustankin puolella. Kerran jossain mielenhäiriössä myös blondin, mutta se kauheus värjättiin peittoon jo muutaman tunnin sisällä.

Yleensä ainoana ongelmana hiusten kotivärjäyksessä on ollut liian tumma lopputulos. En tiedä imevätkö hiukseni värin vain niin tehokkaasti vai levitänkö väriä turhankin huolellisesti aikaa käyttäen. No kuitenkin tällä kertaa lopputulos oli tumma, mutta niin sen oli tarkoituskin. Värjäsin hiukseni Lorealin Sublime Moussen sävyllä huurteinen tummanruskea. Väri oli todella helppo levittää vaahtokoostumuksensa ansiosta. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

 

Blazer - Stradivarius
Scarf - H&M
Top - Zara
Maxi skirt - Arden B. Miami
Watch - Gant
Bracelet - Thomas Sabo
Ring - H&M
Shoes - H&M

FEELING GOOD

Viikonloppu meni nopeasti, sillä ohjelmaa riitti joka päivälle. Perjantaina kävin äitini kanssa syömässä ja vietimme laadukasta äiti-tytär-aikaa. Nautittiin hyvästä ruoasta ja viinistä, sekä vaihdettiin kuulumisia ajan kanssa. Lauantaina lähdettiin käymään taidekeskus Salmelan avajaisissa, jossa tuttumme maalaukset olivat näyttelyssä. Ilma helli jälleen kerran ja koko päivä saatiin nauttia auringosta ja lämmöstä. En ollut aikaisemmin käynyt kyseisessä paikassa, mutta paikka oli todella kaunis ja mielestäni upeille taideteoksille juuri täydellinen.

Sunnuntaina olimme sopineet ystävieni kanssa brunssin. Teimme yhdessä tarjoilut ja nautimme brunssista ajan kanssa. Oli ihanaa nähdä taas ystäviä ja viettää heidän kanssaan kiiretöntä aikaa. Tämä oli ensimmäinen brunssimme ja minusta se oli ihana tapa viettää sunnuntaipäivää hyvässä seurassa, joten tuskin jää viimeiseksi.

Viikon pyrin taas liikkumaan säännöllisesti ja syömään hyvin. Lomalla on ehkä parasta treenata, kun on pelkästään aikaa ja voi itse määritellä omat aikataulunsa. Salilla treenasin kolmesti ja aerobisena tuli lenkkeilyä, rullaluistelua ja pyöräilyä.

Säännöllisen liikunnan, riittävän levon ja monipuolisen ruokavalion vaikutukset huomaa kehossa ja omassa hyvinvoinnissa todella nopeasti. Kevään ollessa todella stressin täyteistä aikaa, en ehtinyt enkä jaksanut liikkua koulun lisäksi paljoa ja oma treenaaminen jäi todella vähäiseksi. Ruokavaliokin oli mitä oli ja yöunet jäivät liian usein vajaiksi. Huomaan tällä hetkellä olevani paljon pirteämpi ja olo omassa kehossa on niin paljon parempi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Energistä viikkoa kaikille! :)

SKOLIOOSI

Mulla todettiin skolioosi, kun olin ala-asteella. Skolioosi tarkoittaa siis selkärangan vinoutumaa, joka pystytään diagnosoimaan röntgenkuvilla.
Itselläni skolioosi on mitä luultavammin synnynnäinen ja on kehittynyt minulle pikku hiljaa lapsena. Tekemisiäni se ei koskaan haitannut millään tavalla ja ehkä siksi se myös huomattiin niin myöhään. Monella ihmisellä löytyy jonkin asteista käyryyttä selkärangasta ja toisilla se ei vaadi mitään hoitoa. Itselläni käyryys oli kuitenkin niin suuri, että sitä alettiin hoitaa päivittäin käytettävällä korsetilla. Korsetin tehtävä oli painaa selkärankaa suorempaan asentoon ja näin pyrittiin saamaan käyryys pienemmäksi, kun olin kasvavassa iässä.

Korsettia tuli pitää 23 tuntia päivässä, eli tunnin lepo joka päivä. Eli lähestulkoon korsettia piti pitää koko ajan. Korsetti oli valmistettu muovista, eli se päällä en taipunut keskivartalosta mihinkään suuntaan. Alkuun korsetin pitäminen oli hyvin kivuliasta ja se aiheutti kipeitä hiertymiä ja painautumia. Kasvavassa iässä tietysti korsettikin piti uusia aina välillä ja joka kerta uuden korsetin kanssa oli samat vaivat edessä.

Sain korsetin viidennellä luokalla, eli ala-asteella. Silloin korsetin pitäminen oli hyvin helppoa tutun luokan kesken ja kaikki ottivat asian hyvin. Liikuin erittäin paljon, jolloin korsettia ei tietenkään voinut pitää päällä vaan silloin pääsin siitä hetkeksi eroon.
Ylä-asteelle siirryttäessä muistan, ettei korsetin pitäminen ollutkaan enää niin helppoa. Korsetti tottakai näkyi vaatteiden alta ja tykkäsin tietysti pukeutua niin kuin muutkin. Välillä aina kuulin jotain kommenttia korsetista ja vaikkei minua niin sanotusti kiusattukkaan, niin tiesin silti kaikkien huomaavan minussa jotain erilaista ja se teki olostani epämukavan.

Ylä-asteella harrastuksenani oli salibandy, jota pelasin kilpatasolla. Yhdeksännellä luokalla sain kuulla, että selkäni käyryys on niin suuri, että selkä on leikattava. Pituuskasvuni oli loppunut, jolloin leikkaus oli mahdollista tehdä. Muistan itse olleeni vain todella helpottunut ja onnellinen, että pääsisin vihdoin siitä riesasta eroon. Muistan äitini huolen suuresta leikkauksesta, johon kuului tietysti monet riskit.

Leikkaus suoritettiin Helsingissä ennen kevättä. Leikkauksessa minulta suoristettiin yläselän rankaa asettamalla sinne ruuveja ja lopuksi se osa selkärangasta jäykistettiin luumassalla. Yläselkäni ei siis enää taivu, mutta se ei ole onneksi häirinnyt paljoa.
Leikkauksen jälkeen toivuin viikon sairaalassa ja ensimmäiset yöt leikkauksen jälkeen eivät olleet niin mukavia. En pystynyt itse kääntymään mihinkään asentoon, vaan jos halusin kääntyä esimerkiksi kyljelleni, oli minun kutsuttava yöllä hoitajat kääntämään minut. Kipuja ei oikeastaan niinkään ollut, sillä kipulääkitys oli minulla niin vahva, että en tuntenut mitään. Muistan ensimmäisen yön ja kuinka ahdistavalta se tuntui.

Muutamien päivien jälkeen minut nostettiin ensimmäisiä kertoja istumaan ja silloin tunsin ensimmäistä kertaa kipua. Joka ikinen nosto vihlaisi selässä niin paljon, että muistan aina pelänneeni nostoja. Alkuun en pystynyt olemaan kuin hetken istuma-asennossa, kunnes oli mentävä takaisin makuulle. Sitten lääkkeiden vaikutus alkoi näkyä, eikä mikään ruoka tai juoma pysynyt enää sisässä. Onneksi hoitajat olivat mitä ihanimpia ja saivat olon kurjimmallakin hetkellä tuntumaan edes hiukan paremmalta.

Myöhemmin oli ensimmäisen kävelyreissun aika. Minut nostettiin pystyyn ja tuen kanssa pääsin kävelemään (huom. matelemaan) käytävällä. Liikkuminen ei ehkä silloin ollut ripeimmästä päästä.. Heh. Pikku hiljaa toipumisen kuitenkin edetessä alkoi olokin olla jo parempi. Viikon jälkeen minut kuljetettiin paareilla kotiin, jossa olin sairaslomalla vielä ainakin kolme viikkoa. Olo oli vielä silloinkin erittäin hutera ja suihkussa käyminenkin vaati erityistä tsemppaamista.

Tämän jälkeen palasin kouluun ja normaaliin elämään. Kaikki liikunta oli kielletty kokonaan puoleksi vuodeksi ja kaikki kontaktilajit sekä rankemmat harjoittelut kokonaan vuodeksi. Eli harrastus salibandyn parissa jäi silloin kokonaan. En muista hirveästi tästä vuodesta mitään, paitsi sen, että täysin liikkumatta en pystynyt olemaan. Sen verran kun tuo menojalka on aina vipattanut. Mutta tottakai turvallisissa rajoissa. Tänä päivänä oikeastaan yksi ainut asia on minulta kielletty ja se on benji-hyppy, joka ei oikeastaan ihan hirveästi harmita. Ainakin on joku tekosyy sille, etten oikeasti uskaltaisi hypätä. ;)Leikkaus ja tuo vuoden liikkumattomuus on onneksi jo kaukaista historiaa. Tuon vuoden jälkeen en enää palannut kilpatasolle pelaamaan salibandya, mutta aloin harrastaa liikuntaa aika paljon itsenäisesti treenaten. Silloin kuvioihin tuli kuntosali ja erilaiset ryhmäliikuntatunnit sekä pyöräily.

Myöhemmin toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja lähdin opiskelemaan liikuntaa. Minulla oli siinä suhteessa hyvä tuuri, että vain yläselkäni leikattiin ja jäykistettiin, jolloin muu osa selästä toimii aivan normaalisti. Yläselän jäykkyys tulee vastaan ainoastaan joissain liikkeissä, kuten esimerkiksi takaperin kuperkeikassa. Muuten se ei ole häirinnyt itseäni missään tilanteessa. Ainoastaan joskus saattaa olla jotain kipuja, jos jokin lihas esimerkiksi on yläselästä kipeytynyt jostain syystä. Sekä selässä on tietysti lihasepätasapainoa käyryyden takia.
En koskaan edes ajatellut, että tulisin jättämään liikuntaa kokonaan. Se on kuitenkin niin iso osa minua, etten voisi edes kuvitella, etten harrastaisi monipuolisesti liikuntaa. Vaikka kävin läpi ison leikkauksen, ei se silti estänyt minua hakeutumasta tämän ammatin pariin. Harva edes tietää, että selkäni on leikattu, sillä se ei oikeastaan näy mitenkään muuten, kuin arpena yläselässä.

Omalla tavallaan vuodet korsetin kanssa olivat nuorelle tytölle rankkoja, mutta onneksi urheiluharrastus toi vastapainoa, jolloin pystyin liikkumaan ihan normaalisti. En ole vielä tavannut ketään toista, jolla olisi samankaltaista taustaa tai joka olisi käynyt läpi saman leikkauksen. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa aiheesta, sillä se on ollut iso osa omaa elämääni nuorena. Ja koska olen ollut aina erittäin urheilullinen, ei se koskaan estänyt omia urheiluharrastuksiani. Ei edes leikkauksen jälkeinen aika. Ehkä jollain on saman kaltaisia kokemuksia tai tulee ehkä olemaan. Toivottavasti tästä tekstistä saisi silloin jotain irti. Mutta pointtina on, että vaikka välillä tulisi eteen esteitä, niin jos jotain oikeasti haluaa, niin ei muuta kuin sitä kohti! :)

-Marianna

VIIKONLOPPU + TREENIT

Ja lomailu sen kuin jatkuu. Perjantaina vedin viimeiset treenit valmennettavilleni, joilla alkoi kesätauko. Olen opiskeluiden ohessa toiminut fysiikkavalmentajana eräälle joukkueelle ja työ on ollut mitä mieluisin. Toivon todella, että minulla olisi vielä mahdollisuus jatkaa joukkueessa. Muuttosuunnitelmat tämän hetkiseltä paikkakunnaltani vain hieman hankaloittavat kuviota. Mutta katsotaan mitä tapahtuu. Onneksi pääsen vielä vetämään treenejä kesällä ja syksyllä.

Lauantaina lähdin Helsinkiin muutamiin valmistujaisiin ja moikkaamaan ystävääni, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Toisiin valmistujaisiin en valitettavasti ennättänyt osallistumaan parin muuttujan takia, mutta lähdimme viettämään iltaa yhdessä ystäväni kanssa. Kaupunki oli täynnä vastavalmistuneita lakkipäitä ja muitakin. Oli todella hauskaa, kun niin paljon ihmisiä oli liikenteessä. Loppuillasta päädyimme erään klubin avajaisiin ja tanssittiin taas jalat kipeiksi.

Kotiin lähdön aikaan nämä kaksi hullua tyttöä saivat kuningas ideaksi poistua baarista tyylillä. Bongasimme hevosrattaat kuljettajalla kadun reunassa ja ei aikaakaan, kun istuttiin jo kyydissä valmiina ajeluun. Käytiin sitten heittämässä pieni kierros esplanadilla ja palattiin takaisin lähtöpisteeseen. No eihän siinä, meidän jälkeen kyytiin hyppäsi jo seuraavat ja matka jatkui. Ainakin oli hauskaa! Ei ollenkaan huono bisnesidea tuollaiseen, kun tälläisiä juhlafiiliksellä tulijoita illan jälkeen riittää... Haha.

Viikonlopun aikana taas tajusin hyvien ystävien merkityksen. Varsinkin vastoinkäymisiä kohdatessa ystävien tuki on tärkein. Olen onnekas omistaessani niin monta hyvää ystävää, joille pystyn puhumaan asiasta, kuin asiasta. Pitäkää siis kiinni ystävistä ja muistakaa myös välillä kertoa, kuinka korvaamattomia he sinulle ovat!

Sunnuntaina palattiin takaisin kotiin ja maanantaina taas treenit jatkui normaalisti. Kävin pitkästä aikaa salilla treenaamassa jalat ja ai että, kun tekikin hyvää. Tässä treenissä keskityin enemmän reisiin ja pakaroihin ja ainakin treeni tuntui tehoavan.. Sen verran on paikat hellinä. :D

Liikkeitä tein oikeastaan vähän fiiliksen mukaan, mutta hyvin meni treeni perille.

Treeniin kuului siis:

Takakyykky tangolla

Bulgarialainen yhden jalan kyykky
(Ihan mahtava liike sinne takalistolle!)

Reiden koukistus laitteessa

Reiden ojennus laitteessa

Reiden loitonnus laitteessa
(Hyvä liike tehdä myös taljassa)

Pakarapotku laitteessa

Yhden jalan kyykky tasapainolaudalla

+ Vatsat

Toistoina mulla liikkeissä toimi 3x10-12.

Tähän päälle vielä pyöräilyt salille ja kotiin n.15 km ja treeni paketissa. :)

Kuntosalilla treenaaminen on mulle tärkeä treenimuoto ja kuuluu mun lempiharrastuksiin. Pyrin käymään salilla säännöllisesti, sillä koen kaipaavani sitä, jos jätän sen hetkeksi. Tykkään kokeilla uusia juttuja ja kehittää itseäni. Se on omalla tavallaan myös todella "terapeuttista", sillä treenatessa kaikki muut asiat unohtuvat ja treenistä saa vaan niin hyvän fiiliksen! Toisille se on lenkkeily useita kertoja viikossa, mulle se on kuntosalilla treenaus.


Mukavaa viikon jatkoa kaikille!